Muistilista itseluottamukseen vaikuttamisen keinoista

Tavoitteet ja hyödyt

• Tämän listan keinojen ja vinkkien avulla valmentaja ja urheilija voivat ylläpitää ja aina tarvittaessa vahvistaa itseluottamuksen kokemuksia.
• Näin toimien todennäköisyys saavuttaa tavoitteita ja tyytyväisyys omaan urheilemiseen säilyvät helpommin korkealla.
• Listaa voi myös käyttää tarkistuslistana siihen, mitkä asiat mahdollisesti vaatisivat erityistä huomiota, jos huomataan urheilijan itseluottamuksen horjahtelevan paljon tai tavallista enemmän.
• Listasta tulee etsiä juuri itselle sopivia keinoja; kaikki eivät ole sopivia tai tarpeellisia kaikille. Suhtaudu kuitenkin uteliaana vieraammiltakin tuntuviin ehdotuksiin!
• On tärkeää myös oivaltaa, että koskaan ei kaikkia asioita saada täydellisesti kuntoon. Se, että asioihin on kiinnitetty huomiota ja ne on järjestetty parhaimpaan mahdolliseen tilaan, tuo urheilijalle korkean itseluottamuksen tunteen.

Keinoja itseluottamuksen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi: 

1. Tehdään kaikki voitava, jotta harjoituskausina saavutettaisiin mahdollisimman tasaisia ja pitkiä, hyvän perusharjoittelun jaksoja. Hoidetaan siis aktiivisesti työskennellen ja selviä päätöksiä tehden mahdollisimman kuntoon ja sopiviksi esimerkiksi:
   • fyysiset ja lajinomaiset fyysiset ominaisuudet
   • harjoitusmäärät
   • harjoittelun monipuolisuus
   • harjoitusryhmän ilmapiiri
   • valmentajan ja urheilijoiden väliset vuorovaikutussuhteet
   • huoltava harjoittelu ja huoltotoimenpiteet
   • ravinto ja uni
   • muun elämän kuormitus, kuten
     • opiskelu
     • työt
     • seurustelusuhteet
     • muut ihmissuhteet jne.
2. Harjoitetaan kilpailusuoritukset sille tasolle, että urheilija kykenee rutiininomaisesti suorittamaan tavoitteiden mukaisia suorituksia.
3. Toteutetaan säännönmukaisesti runsasta kilpailunomaista harjoittelua niin fyysisesti kuin psyykkisesti kilpailusuorituksia vastaavalla tasolla.
4. Harjoitellaan huippukunnon ajoittamista yksilöllisesti niin, että urheilija on esimerkiksi keventänyt harjoittelua hänelle sopivalla tavalla, jolloin kunto tuntuu olevan kohdillaan ja itseluottamus tuntuu siinä samalla jo itsestäänkin hyvältä.
5. Luodaan urheilijalle vuosien varrella vedenpitävät kilpailuun ja siihen valmistautumiseen liittyvät rutiinit, jotka auttavat säilyttämään itseluottamuksen ja tilanteen hallinnan tunteen silloinkin, jos itseluottamus jostain syystä joutuu erityisten haasteiden kohteeksi.
6. Valmistaudutaan mielikuvissa ja oikeasti harjoitellen systemaattisesti kohtaamaan erilaiset  odottamattomat tapahtumat ennen kilpailuja, niiden aikana tai niiden jälkeen.
7. Toteutetaan systemaattisesti kilpailu/otteluanalyysit ja epäonnistumisten purkaminen, jolloin urheilijalle syntyy luottamus etukäteen siihen, että niin hyvistä kuin huonoista hetkistä on aina hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Tämä vähentää painetta ja helpottaa itseluottamuksen kokemuksen ylläpitämistä haastavissakin tilanteissa.
8. Luodaan urheilijan ja valmentajan välille keskusteluyhteys koskien itseluottamuksen tunteita ja niiden harjoittelua. Tämä ei vaadi tuntikausien keskusteluja, vaan pieniä hetkiä silloin tällöin, jolloin asiaan palataan ja varmistetaan, että asiat kulkevat raiteillaan. Näin varmistetaan myös, ettei urheilija painota tai väheksy edessä olevaa suoritusta liikaa.
9. Keskusteluyhteyden avulla urheilijaa autetaan riittävään itsetuntemukseen, mikä on itseluottamuksen kokemisen ja sen säätelyn edellytys. Kysytään urheilijalta siellä täällä, miltä tuntuu, mitä teit, jotta onnistuit tuossa, mitä teit, jotta mielialasi lähti nousuun, tuntuiko tuo vai tämä paremmalta, minkälainen yleensä olet tällaisissa tilanteissa jne.
10. Jos itseluottamus tuntuu olevan urheilijan erityinen kehittämisen kohde, ja laadukkaasta harjoittelusta huolimatta urheilija kokee itseluottamukseen liittyviä suoritustason laskuja, kannattaa pureutua tarkemmin urheilijan toiminnan taustalla vaikuttaviin uskomuksiin ja ajatuksiin. Urheilijan kanssa pohditaan, millä tavoin hän ajattelee erilaisista, tilanteeseen liittyvistä asioista, mitä hän odottaa, mitä hän tuntee, mitä hän uskoo – itsestään, muista ihmisistä ja tilanteeseen liittyvistä muista tekijöistä. Urheilijaa autetaan pohtimaan asioita useista eri näkökulmista ja tarvittaessa harkitsemaan uusien näkökulmien omaksumista koskien omaa tilannetta. Tämän vaikutusmekanismin kautta urheilijan itseluottamukseen merkittävästi vaikuttavia rinnakkaistaitoja ovat tunteiden hallinnan taidot, joita voi harjoittaa mm. Trainingfocuksen tunteiden hallinnan teeman avulla.
11. Sallitaan ryhmässä erilaisia tunteita ja erilaisia mielipiteitä sekä niiden ilmaiseminen toisten ja itsensä kunnioittamisen rajoissa.
12. Vaikeampina kausina ja vastoinkäymisiä kohdattaessa pidetään uskoa yllä ja selvitään yhdessä.
13. Suhtaudutaan itseluottamukseen opeteltavana taitona eikä missään tapauksessa urheilijan heikkona ominaisuutena, jota ei ole mahdollista kehittää. Laaditaan käytännönläheinen harjoitusohjelma itseluottamuksen harjoittamiseksi ja seurataan sen toteutumista.
14. Urheilija opettelee valmentajan avulla systemaattisesti kiinnittämään huomiota suoritustensa onnistuneisiin kohtiin – ei liikaa virheisiin. Tämä onnistuu helpommin urheilijalta, jos valmentaja toimii samoin.
15. Toteutetaan taitavaa tavoitteenasettelua, joka varmistaa urheilijan motivaation ja pystyvyyden tunteiden säilymisen. Taitava tavoitteenasettelu ylläpitää motivaatiota kiinnostavien ja monipuolisten tavoitteiden avulla ja rakentaa itseluottamuksen tunteita mm. välitavoitteiden ja suoritustavoitteiden saavuttamisen tuottaman onnistumisen ja ilon välityksellä.
16. Varmistetaan, että urheilija kannustaa itse itseään sisäisen puheensa avulla kohti itseluottamusta. Monet urheilijat tarvitsevat systemaattista opetusta ja harjoittelua oppiakseen itse tukemaan omaa itseluottamustaan. Opettelu aloitetaan tarkkailemalla urheilijan itsepuhetta erilaisissa tilanteissa, minkä jälkeen suunnitellaan, millä tavalla urheilijan tulisi puhua itselleen, jotta itseluottamus nousisi kohdalleen. Harjoittelun myötä urheilija oppii uudenlaisia ajattelumalleja ja tapoja itsensä kannustamiseen, pystyvyyden tunteeseensa vaikuttamiseen ja suoritusvarmuutensa ylläpitämiseen. Itsepuheen harjoitteluun löytyy harjoitesarja TrainingFocuksen tunteiden hallinnan harjoitteista.
17. Keskitytään voittopuolisesti ja aktiivisesti, ääneen keskustellen urheilijan vahvuuksiin niin ihmisenä, yleisesti urheilijana kuin lajinsa urheilijana. Sekä urheilijat että valmentaja palauttavat usein mieleensä vahvuudet ja sen, miksi uskotaan, että tavoitteet (hyvinkin korkeat, mutta silti realistiset toimintasuunnitelmiin ja –mahdollisuuksiin verraten!) on mahdollista saavuttaa.
18. Opetetaan urheilijaa ottamaan vastaan myös kriittistä palautetta ja harjoittamaan omaa tapaa tulkita ihmisten välittämää palautetta. Tärkeää on myös osata arvioida, kenen ja minkälainen palaute on huomionarvoista.
19. Kiinnitetään huomiota urheilijan itseluottamuksen kokemuksiin erityisesti myös silloin, jos urheilija kohtaa pitkäkestoisesti tai yllättäen huomattavaa menestystä. Menestys voi tuoda mukanaan tekijöitä, jotka vaikuttavat urheilijan harjoitteluun ja urheiluun, jolloin kokonaisuus muuttuu. Joskus lopputuloksena urheilija paineistuu kokiessaan, että tilanne ei ole hallinnassa, harjoittelu on erilaista ja tulostavoitteet ovat yhtäkkiä muuttuneet huomattavasti korkeammiksi. Tilanteesta selvitään yleensä huolellisella suunnittelulla ja realistisella tavoitteiden asettelulla.
20. Valmentaja arvostaa urheilijoitaan aidosti juuri sellaisina ihmisinä ja ainutlaatuisina persoonina kehittymisedellytyksineen kuin he ovat.
21. Valmentaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, innostuksestaan ja työssä jaksamisestaan.

TULOSTA MUISTILISTA:

Valmentajan-muistilista_Itseluottamus

1 file(s) 236.84 KB

Kirjaudu sisään ladataksesi materiaali