Lasten keskittyminen: Harjoite 2: Keskittymisrutiinit

Teeman harjoitteet tasoittain:

Lasten harjoitteet

Keskittymisen valmiudet

Keskittymisen perustaidot

Keskittymisen huipputaidot

Keskittymisrutiinit

 

 

TAVOITTEET JA HYÖDYT 

  • Keskittymisrutiinien laatiminen voi olennaisesti helpottaa lasten keskittymistä harjoituksiin, mikä puolestaan luo rauhallisemman ja oppimiselle otollisemman ilmapiirin.
  • Vanhemmille lapsille keskittymisrutiinit luovat hyvän pohjan myöhemmälle ajattelun hallinnan harjoittamiselle, kun erilaisia olotiloja ja tunteita halutaan liittää tiettyihin hetkiin ja tapahtumiin. 
 

AJANKÄYTTÖ JA TOISTOT 

  • Keskittymisrutiinien suunnitteluun kuluu valmentajalta ennen harjoitusta aikaa noin 20-45 minuuttia.
  • Rutiinit opetetaan harjoitusryhmälle, minkä jälkeen ne toistetaan jokaisessa harjoituksessa. 
 

TILA JA VÄLINEET

  • Valmentaja voi halutessaan suunnitella rutiinit kirjallisesti, jotta ne on helppo muistaa opetusvaiheessa. 
 

SUORITUSOHJEET 

  1. Pohdi valmentajana omaa harjoitusryhmääsi ajatellen, minkälaiset, aina jokaisessa harjoituksessa toistuvat asiat, voisivat helpottaa lasten keskittymistä harjoitteluun. Lisäksi pohdi, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että lapsilla olisi turvallinen, riittävän rauhallinen vaikka samalla aktiivinen olo harjoituksissa.
  2. Laadi harjoitusryhmällesi rutiinit, joista on alla esimerkkejä. Opeta lapset toteuttamaan suunnittelemasi asiat. Vaadi niiden toteutuminen jokaisessa harjoituksessa ilman poikkeuksia. Jos huomaat, että jokin rutiini ei kymmenien toistokertojen jälkeen tuota toivomaasi vaikutusta, tai on muuten turha tai huono, vaihda tai poista rutiini kertomalla lapsille, että niin ei enää tehdä. Lasten iästä ja taitotasosta riippuen rutiineja voidaan suunnitella myös lasten kanssa yhdessä.
  3. Vanhempien lasten kanssa voidaan sen jälkeen kun rutiinit on suunniteltu, keskustella myös siitä, minkälaisia tuntemuksia ja oloja rutiinit voisivat heille tuottaa. Vähitellen lapset voivat etsiä rutiineista myös yksilöllisesti hyviä olotiloja. Esimerkiksi se, kun alussa kokoonnutaan kaikki yhteen ja katsotaan, ketkä ovat paikalla, herättää Maijalle kivan tunteen siitä, että saa olla harjoituksissa ja Jussille taas ylpeyden tunteen omasta ahkeruudesta. Näin on tärkeää varmistaa, ettei rutiini herätä kenellekään kielteistä ajatusta tai olotilaa, vaan että rutiinit toimivat hyvällä tavalla auttaen suorituksien kannalta hyvään oloon ja tunnelmaan.
  4. Rutiiniehdotuksia:
    1. Ennen kuin harjoitus alkaa ja valmentaja saapuu paikalle, lapset odottavat tietyssä paikassa ja tietävät tarkasti, mitä saa tehdä ja mitä ei.
    2. Aloitettaessa jokainen käy itse merkitsemässä läsnäolokalenteriinsa paikallaolonsa joko ihan kynällä tai sitten liimaamalla tarran päivän kohdalle.
    3. Verryttely aloitetaan pidättämällä hetki hengitystä ja puhaltamalla ilma ulos voimakkaasti, mikä tarkoittaa sitä, että olo tulee voimakkaaksi.
    4. Juomatauko aina tietyssä kohdassa harjoitusta.
    5. Tietty tehtävä aina siirryttäessä harjoitusvaiheesta toiseen, esimerkiksi kun siirrytään tilan toiseen päähän, lapset kertovat aina yhdellä lauseella oman fiiliksen tai sen, mitä juuri äsken oppi.
    6. Lopetettaessa harjoitus, jokainen sanoo valmentajalle yhden asian, jossa onnistui hyvin.