Lasten keskittyminen: Tietoisku keskittymisestä ja sen harjoittelusta

Tietoisku keskittymisestä
ja sen harjoittelusta

Alla on esitetty viisi tietoiskua liittyen keskittymiseen ja sen harjoitteluun lasten ja nuorten liikunnassa ja urheilussa. Nämä viisi perusasiaa on olennaista tietää, jotta keskittymisen harjoitukset onnistuvat tehokkaasti ja tuloksellisesti.

TIETOISKU 1

• Keskittyminen tarkoittaa sitä, että lapsi onnistuu kiinnittämään huomion oikeisiin asioihin oikealla hetkellä, ja onnistuu säilyttämään huomionsa suorituksessa, kunnes se on loppuun asti suoritettu.

TIETOISKU 2

• Erilaiset suoritukset ja lajit vaativat erilaisia keskittymisen tapoja.
• Esimerkiksi hippaleikki, jossa pelastetaan kiinnijääneitä, kehittää laaja-alaista keskittymistä, kun lapsen on havainnoitava, missä kiinnijääneet sijaitsevat.
• Toisaalta hippa kehittää myös keskittymisen tavan vaihtamista kapeammalle, kun lapsi kiinnittää huomionsa nopeasti siihen, missä hippa puolestaan sijaitsee.

TIETOISKU 3

• Lasten keskittymisen harjoittamisessa on olennaisinta se, että olosuhteet, laadukas ohjaus ja muut keskittymisen edellytykset on luotu mahdollisimman toimiviksi.
• Jos lapset ovat innostuneita ja kokevat olonsa mukavaksi ja turvalliseksi, he useimmiten keskittyvät itsestään tehtäviin hyvin.
• Lapsi kykenee usein luonnostaan elämään ja keskittymään kiinnostavaan tehtävään tässä ja nyt. Toisaalta tämä tuottaa haasteita syy-seuraus –suhteiden ymmärtämiseen, kuten että "on tärkeää tänään venytellä, jotta pystyisi puoli vuotta myöhemmin johonkin vaikeampaan suoritukseen".

TIETOISKU 4

• Pienten lasten keskittymisen harjoittaminen tapahtuu leikkien ja erilaisten kokeilujen avulla.
• Kun lapset kuuntelevat kiinnostuneesti tai suorittavat jonkin kivan tehtävän nopeasti ja tehokkaasti, saavat lapset kokemuksia siitä, minkälainen olotila ja minkälaiset tuntemukset ja ajatukset johtavat hyviin suorituksiin ja oppimisen kokemuksiin.

TIETOISKU 5

• Keskimäärin 10 vuoden iästä alkaen lapsen kehitys on sillä tasolla, että hänelle voi alkaa puhua itse keskittymisestä ja aloittaa näin prosessin, jonka avulla lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omia keskittymisen tapoja.
• Lapsi oppii keinoja, joiden avulla juuri hän onnistuu huomion suuntaamisessa, keskittymisen palauttamisessa sekä oikeanlaisen vireystilan saavuttamisessa.
• Lapsena saadut mahdollisuudet harjoittaa keskittymisen osataitoja leikinomaisesti ja harjoitusten lomassa parantavat oleellisesti lapsen edellytyksiä ja kykyjä valmentautua psyykkisesti ja fyysisesti myöhemmässä urheilussaan.