Kilpailemisen perustaidot

Harjoite 4: Kilpailemisen harjoittelu mielikuvina

Teeman harjoitteet tasoittain prosesseina:

 

 

Lasten kilpailemisen harjoitteet

 

Kilpailemisen valmiudet:

Kilpailemisen perustaidot:

 

Kilpailemisen huipputaidot:

Kilpailemisen harjoittelu mielikuvina

 

TAVOITTEET JA HYÖDYT

  • Urheilija voi mielikuvaharjoittelun avulla opettaa itsensä tutuksi kilpailutilanteen kanssa, jolloin suoritusvarmuus sekä tunteiden ja ajatusten hallinta voivat helpottua oleellisesti.
  • Harjoitteen avulla urheilija voi harjoitella erilaisia kilpailutilanteita mielikuvina ja valmistautua siten kilpailemaan esimerkiksi uudenlaisessa ympäristössä, tietynlaisen yleisön edessä, kilpailussa ensimmäistä kertaa suoritettavien liikkeiden/suoritusten kera jne.

AJANKÄYTTÖ JA TOISTOT

  • Harjoitteen tekemiseen kuluu aikaa n. 5-20 minuuttia.
  • Harjoite voidaan haluttaessa tehdä osissa.
  • Harjoitetta tulee toistaa kymmeniä kertoja. Mitä enemmän urheilija harjoittelee kilpailutilannetta mielikuvina, sitä tutummalta tilanne tulee todellisuudessa tuntumaan.

TILA JA VÄLINEET

  • Harjoite kannattaa tehdä rauhallisessa hetkessä ja tilassa.
  • Urheilija tarvitsee avuksi edellisessä harjoitteessa (Harjoite 3: Kilpailunkulun suunnitelma) täyttämänsä harjoituslomakkeen.
  • Harjoituslomake ja kynä.

SUORITUSOHJEET

  1. Aloittakaa keskustelemalla mielikuvaharjoittelun merkityksestä kilpailemisen harjoittelussa. Esimerkiksi: ”Kilpailutilanne on aina erilainen kuin harjoitustilanne, ja sitä ei pääse useinkaan harjoittelemaan muuten kuin itse kilpailuissa. Siksi mielikuvaharjoittelu on erinomainen apuväline harjoitella ja totuttaa itsensä erilaisiin kilpailutilanteisiin. Kun tilanteita on harjoitellut mielikuvina, tuntuu paikanpäällä todellisessa kilpailutilanteessa tutummalta, jolloin yleensä on helpompaa saavuttaa hyvä suorituskyky ja onnistua suorittamaan vähintään normaali rutiinisuoritus.”
  2. Urheilijat ottavat esiin edellisessä harjoitteessa suunnittelemansa kilpailunkulun suunnitelmat, ja kertaavat suunnitelman mielessään.
  3. Jos suunnitelma ei jostain syystä tunnu nyt hyvältä, voi urheilija muokata sitä sopivaksi.
  4. Urheilijat valitsevat jonkin kilpailun vaiheen, jota haluavat ensimmäiseksi harjoitella mielikuvina. Vaihe voi olla mikä vain liittyen valmistautumiseen, kilpailun aikaan tai kilpailun jälkeiseen aikaan.
  5. Kun urheilija on valinnut harjoittelun kohteena olevan vaiheen, hän sulkee silmät ja kuvittelee mielessään kyseisen kilpailun vaiheen niin, että se sujuu täsmälleen suunnitelmien mukaisesti. Jos urheilija kuvittelee esimerkiksi kilpailua edeltävän viikon harjoittelua, kuvitellaan mielessä tärkeitä, onnistuneita hetkiä tuon viikon ajalta niin, että aikaa kuluu yhteensä korkeintaan 5 minuuttia.
  6. Mielikuvissa kaikki kuvitellaan täsmälleen sen kaltaiseksi, kuin miltä tilanne seuraavassa kilpailussa tulee näyttämään ja tuntumaan esimerkiksi valaistuksen tai sään, varusteiden, hyvien tuntemusten ja ympärillä olevien ihmisten ja yleisön suhteen. Esimerkiksi sään suhteen urheilija voi myös kuvitella sekä hyvän että huonon sään tilanteen, joissa molemmissa hän suoriutuu loistavasti säästä riippumatta. Mielikuva lopetetaan aina onnistuneeseen olotilaan ja tunteeseen, että suoritus tulee menemään tai menee loistavasti.
  7. Haluttaessa jatketaan harjoittelua käymällä muita kilpailun vaiheita läpi.

 

VINKKEJÄ!

  • Kun urheilijat oppivat harjoitteen, ohjataan heidät kuvittelemaan koko kilpailun kulku ihanteellisesti sujuen läpi. Tämä vaatii jo hyvää keskittymiskykyä.
  • Suosittelemme, että harjoite kestää kokonaisuudessaan korkeintaan 10-20 minuuttia riippuen urheilijan harjaantuneisuudesta mielikuvaharjoitteluun sekä hänen taidoista säilyttää keskittyminen kilpailunkulun kuvittelussa.

 

TULOSTA OHJEET/LOMAKKEET MUKAAN HARJOITUKSIIN: