Kilpailemisen perustaidot

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset

Teeman harjoitteet tasoittain prosesseina:

 

 

Lasten kilpailemisen harjoitteet

 

Kilpailemisen valmiudet:

Kilpailemisen perustaidot:

 

Kilpailemisen huipputaidot:

Harjoitteiden lyhyet kuvaukset

 

Jokaisesta teemasta on tasoittain tarjolla harjoiteyhteenveto, jossa on lyhyesti kuvattu jokaisen harjoitteen tavoite sekä suoritustapa. Tämän yhteenvedon avulla voi etsiä yksilölliseen tilanteeseen sopivia harjoitteita. Yhteenvedon avulla saa myös nopean yleiskuvan siitä, minkälaisia asioita harjoitteiden avulla harjoitellaan ja saavutetaan.

Harjoitteita voi myös lähteä toteuttamaan teemoittain edeten helpoimmista kohti vaikeampia. Tällöin harjoitteista muodostuu esimerkiksi kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen kehitysprosessi, jonka voi yhdistää luontevasti muuhun harjoitteluun esimerkiksi harjoituskauden tai harjoitusvuoden ajalle.

 

Valmistautumisen ja kilpailemisen perustaitojen tavoitteita

  • Yksilöllisesti toimivat kilpailuihin valmistautumisen rutiinit, joita urheilija osaa harjoitella ja toteuttaa suorituskykyä parantavasti
  • Kilpailunkulun suunnittelu ja harjoittelu niin, että myös poikkeustilanteissa toimintakyky säilyy
  • Menetelmiä, joiden avulla voi tietoisesti vaikuttamaan omaan vireystilaan

 

Perustaitojen harjoitteet:

Harjoite 1: Kysymyksiä valmistautumisesta ja kilpailemisesta perustaitojen tasolla

Tavoitteena on vielä tarkentaa kysymyksiin vastaamalla urheilijan ajatuksia ja tapoja liittyen valmistautumiseen ja kilpailemiseen. Tavoitteena on tämän jälkeen olla valmis keskustelemaan ja päättämään siitä, minkälaisissa asioissa urheilija haluaa kilpailijana edelleen kehittyä.

Harjoite 2: Valmistautumisrutiinien suunnittelu ja harjoittelu

Kun urheilija on aiempien harjoitteiden avulla tullut tarkasti tietoiseksi rutiineistaan, jotka liittyvät hänen valmistautumiseen ja kilpailemiseen, on tämän harjoitteen tavoitteena, että urheilija suunnittelee tai muokkaa vielä kerran itselleen suoritusvarmuutta parantavat rutiinit. Urheilija käy nyt läpi myös rutiinien psyykkisen merkityksen itselleen, ja harjoittelee rutiinien toteuttamista useissa kilpailutilanteissa. Harjoittelu jatkuu, kunnes rutiinien toteuttaminen tapahtuu melko lailla itsestään, ja suorituskykyyn ollaan tyytyväisiä rutiineja ajatellen.

Harjoite 3: Kilpailunkulun suunnitelma

Kun urheilija on suunnitellut ja kuvitellut hyvin sujuvan kilpailun jo etukäteen mielessään läpi, on todennäköisempää, että asiat sujuvat suunnitellusti myös todellisuudessa. Harjoitteen avulla urheilija pohtii vaihe vaiheelta kilpailunsa läpi, ja kirjaa myös, millä tavoin hän tarvittaessa harjoittelee sopivien fyysisten ja psyykkisten olotilojen saavuttamista.

Harjoite 4: Kilpailemisen harjoittelu mielikuvina

Harjoitteen avulla urheilija voi entisestään lisätä todennäköisyyttä, että kilpailu sujuu toivotulla tavalla. Harjoitteessa urheilija suorittaa mielikuvaharjoituksena osia kilpailusta tai mahdollisuuksien mukaan koko kilpailusuorituksen. Mitä enemmän laadukkaita toistoja tehdään, sitä suurempi on harjoitteen teho.

Harjoite 5: Kilpailu on hieno hetki ja mahdollisuus nauttia urheilusta

Tavoitteena on tarkistaa ennen kilpailua, että urheilijoiden tunnelma kisaa ajatellen on kohdillaan, eikä mieleen ole noussut ajatuksia tai paineita, joista urheilijat eivät osaa tai uskalla kertoa. Harjoitteessa valmennusryhmä keskustelee tulevasta kilpailusta ja siihen liittyvistä ajatuksista.  Tarvittaessa valmentaja keskustelee urheilijan kanssa kahdenkesken.

Harjoite 6: Vireystilan säätelyn harjoituksia käytäntöön

Harjoitteen tavoitteena on, että urheilijat tulevat hyvin tietoisiksi omasta taitavuudestaan piristyä tai rauhoittua tietoisesti. Harjoitteessa esitetään kolme harjoitusvinkkiä, joiden avulla urheilijat tulevat ensin vireystilastaan ja siihen vaikuttavista asioista tietoisiksi, ja jotka johdattavat sitten urheilijat harjoittelemaan vireystilaansa vaikuttamista systemaattisesti.