Suorituksia erilaisin tuntein ja tuntemuksin varustettuna

TAVOITTEET JA HYÖDYT

• Harjoitteet auttavat lapsia huomaamaan omien ajatusten ja olotilojen yhteyksiä suorituksien ja harjoituksien onnistumiseen.
• Harjoitteet auttavat siis lasta esimerkiksi huomaamaan, että kun on hyvä olo ja kivaa, suorituksetkin sujuvat usein paremmin.

AJANKÄYTTÖ JA TOISTOT

• Harjoitteet voidaan toteuttaa lajiharjoittelun lomassa.
• Aikaa kuluu muutamia minuutteja.
• Harjoitteita voidaan toistaa aina uudelleen ja niitä voidaan vaikeuttaa vähitellen.

TILA JA VÄLINEET

• Harjoitteet suoritetaan lajiharjoittelun tiloissa.

SUORITUSOHJEET

1. Harjoite A on helppo versio ja Harjoite B on vaikeampi versio lapsille tunteiden ja suoritusten laadun yhdistämisen harjoitteluun.
2. Harjoitteessa A on tavoitteena, että lapset kokeilevat saada itselleen aikaan erilaisia tunnetiloja, joissa suoritetaan samoja suorituksia. Samalla kokeillaan ja tarkkaillaan, miten erilaiset tunnetilat vaikuttavat suorituksiin.
3. Valmentaja pyytää lapsia ensin miettimään ja tekemään jotain, mikä voisi aiheuttaa halutun tunne- ja olotilan. Lapsille annetaan riittävästi aikaa saavuttaa olotila. Tämän jälkeen suoritetaan jokin lajiin kuuluva suoritus ja tarkkaillaan, miltä suorittaminen tuntuu ja miten se onnistuu (esimerkiksi iloisena). Sitten tehdään sama uudelleen, mutta haetaankin vastakkainen tunnetila ja kokeillaan suorittamista sen vallitessa (esimerkiksi alakuloisena). Lopuksi vertaillaan, oliko suorittaminen erilaista ja onnistuiko se eri tavoin. Esimerkkejä tunne- ja olotiloista sekä keinoista päästä niihin voisivat eri ikäisille lapsille olla:
   1. Kuvitellaan, että ollaan lintuja, jotka lentelevät iloisesti taivaalla. Tästä voisi syntyä kevyt ja iloinen olotila. Vastakohtana kuvitellaan, että ollaan isoja, raskaita kiviä, jotka ovat jo olleet paikoillaan tuhat vuotta ja pysyvät siinä edelleen seuraavat tuhat vuotta. Tästä voisi syntyä raskas ja alakuloinen olo. Vertaillaan sitten jotain suoritusta näiden kuvittelujen jälkeen suoritettuina.
   2. Ajatellaan jotain tosi kivaa asiaa liittyen kouluun. Esimerkiksi luokkaretki tai lähestyvä kesäloma. Tästä voisi tulla innostunut olo. Ajatellaan vastakohtana jotain asiaa, josta ei pidä ja joka on omasta mielestä tosi tylsää.
   3. Kuvitellaan, että on aamu ja on herännyt tosi pirteänä ja käynyt jo uimassa. Vastakohtana kuvitellaan, että herää yöllä kun on nukkunut vasta vähän aikaa ja väsyttää vielä ihan hirvittävästi.
   4. Ajatellaan jotain omaa onnistumista urheilussa tai jossain muussa harrastuksessa, mistä herää itseluottamuksen tunne.  Vastakkain ajatellaan jotain asiaa, josta ei oikein pidä, ja jossa tulee jännityksen tunteita.
4. Harjoitteessa B lapsi täyttää itse tai valmentajan avulla tunnepäiväkirjaa viiden harjoituksen ajan. Harjoite sopii lapsille, jotka jo osaavat lukea ja pystyvät sitoutumaan päiväkirjan kirjaamiseen vähintään valmentajan avustuksella.  Päiväkirjaan kirjataan, mitä tehtiin ja miten se onnistui sekä se, minkälaisia olo- ja tunnetiloja koettiin ennen harjoituksia ja niiden aikana. Tavoitteena on, että lapsi huomaa vähitellen yhteyden siinä, että hyvillä ja pirteillä olotiloilla on yhteys hyvin onnistuneisiin harjoituksiin.