Lasten tunnetaidot ja mielikuvaharjoittelu
Minkälaisia tunteita ja tuntemuksia tänään tuntuu?
Teeman harjoitteet tasoittain:
Lasten mielikuvaharjoittelu ja tunnetaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoiskut lasten tunnetaidoista ja mielikuvaharjoittelusta
- Harjoite: Kaikenlaisia mielikuvia
- Harjoite: Kaikenlaisia tunteita
- Harjoite: Miltä suoritus tuntui?
- Harjoite: Vertaillaan erilaisia suoritustapoja
- Harjoite: Kuvitellaan tilanteita
- Harjoite: Minkälaisia tunteita ja tuntemuksia tänään tuntuu?
- Harjoite: Suorituksia erilaisin tuntein ja tuntemuksin varustettuna
- Harjoite: Rauhallinen – pirteä – rauhallinen – pirteä
- Harjoite: Lasten rentoutusharjoitus
- Harjoite: Kotitehtäväehdotuksia tunteista ja mielikuvista
Mielikuvaharjoittelun valmiudet:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku mielikuvaharjoittelun valmiuksista
- Harjoite 1: Kysymyksiä mielikuvaharjoittelusta valmiuksien tasolla
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 1): Starttikysely mielikuvaharjoittelusta
- Harjoite 2: Mielikuvien virittäminen annettujen mielikuvien avulla
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 2): Mielikuvien virittäminen annettujen mielikuvien avulla
- Harjoite 3: Mielikuvan vaihtaminen sisäisen ja ulkoisen välillä
- Harjoite 4: Mielikuvien elävöittäminen – käytännön vinkkejä lajiharjoitusten yhteyteen
- Harjoite 5: Liikkeen harjoittelu mielikuvan avulla
- Harjoite 6: Mielikuvatesti
Mielikuvaharjoittelun perustaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku mielikuvaharjoittelun perustaidoista
- Harjoite 1: Kysymyksiä mielikuvaharjoittelusta perustaitojen tasolla
- Harjoite 2: Kirjoita ja piirrä liike osiksi
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 3): Kirjoita ja piirrä suoritus osiksi
- Harjoite 3: Tuota oikea mielikuva
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 4): Tuota oikea mielikuva
- Harjoite 4: Rakenna kokonaisuus osista
- Harjoite 5: Kuvan käyttö mielikuvaharjoituksessa
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 6): Kuvan käyttö mielikuvaharjoituksessa
- Harjoite 6: Vinkkejä mielikuvien käyttöön käytännössä
- Harjoite 7: Mielikuvakeskittyminen
- Ryhmäversio (Ryhmien harjoite 7): Mielikuvakeskittyminen taktiikkaan
Mielikuvaharjoittelun huipputaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku Mielikuvaharjoittelun huipputaidoista
- Harjoite 1: Kirjoita tai piirrä suorituskokonaisuus osiksi
- Harjoite 2: Kilpailusuoritus mielikuvina
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 8): Kilpailusuoritus mielikuvina
- Harjoite 3: Mielikuvatreeni lajitreenin tilalla
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 5): Mielikuvatreeni lajitreenin tilalla
- Harjoite 4: Virheen analysointi ja korjaaminen
- Harjoite 5-6: Mielikuvaharjoittelu erityistilanteissa
Minkälaisia tunteita ja tuntemuksia tänään tuntuu?
TAVOITTEET JA HYÖDYT
- Harjoitteen avulla lapset oppivat tunteiden tuntemisen ja nimeämisen taitoja.
- Tunteiden tunteminen ja nimeäminen ovat merkittäviä perusvalmiuksia myöhemmin, kun lapsi opettelee tunteiden säätelyn ja hallinnan taitoja.
AJANKÄYTTÖ JA TOISTOT
- Harjoite voidaan toteuttaa lajiharjoittelun lomassa.
- Harjoitetta tulee toistaa kymmeniä kertoja, jotta lapsi hyötyy siitä suurimmalla mahdollisella tavalla.
- Harjoitteesta tulee parhaimmillaan lapselle pysyvä taito tunnistaa kokemiaan tunteita.
TILA JA VÄLINEET
- Harjoitus suoritetaan lajiharjoituksen yhteydessä.
- Ei välineitä.
SUORITUSOHJEET
- Harjoitteen tavoitteena on kannustaa lapsia kiinnittämään huomiota omiin olotiloihin ja tunteisiin ja tunnistamaan vähitellen, mitä tunnetta erilaiset olotilat ja kokemukset edustavat.
- Valmentaja pysäyttää harjoituksen esimerkiksi kolmesta viiteen kertaa lajiharjoituksen aikana. Kun lapset ovat pysähtyneet, valmentaja pyytää heitä tunnustelemaan, miltä oma olo tuntuu, kuinka kivaa tai ikävää juuri nyt on ja mitä muuta mielessä liikkuu. lapsia pyydetään sen jälkeen nimeämään tunteita, joita he juuri kokevat. Valmentaja auttaa lapsia vähitellen monipuolistamaan tunteiden nimeämistä auttamalla heitä pohtimaan, minkälaisia erilaisia tunteita tilanteisiin voi liittyä ja miltä ne vopivat ihmisistä tuntua.
- Kun lapset oppivat harjoitteen toteuttamisen, voi valmentaja siirtyä kysymään myös yksilöllisesti lapsilta tunnetiloja tilanteissa, joissa valmentaja huomaa lapsen kokevan jotain tavallista vopimakkaampaa myönteistä tai kielteistä tunnetta.
- On tärkeää, että sekä kielteiset että myönteiset tunteet sallitaan. Kumpienkin tunteminen ja nimeäminen on tärkeää. On tietysti kiva ja tavoitteena, että myönteisiä tunteita on enemmän, mutta yhtä tärkeää on tietää, jos lapsi kokee kielteisiä tunteita. On hienoa, jos lapsi saa ja uskaltaa ilmaista myös huonommalta tuntuvia tunteita.