Tunteiden hallinnan perustaidot
Harjoite: Pysyminen neutraalissa tunnetilassa
Teeman harjoitteet tasoittain prosesseina:
Lasten tunnetaidot ja mielikuvaharjoittelu
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoiskut lasten tunnetaidoista ja mielikuvaharjoittelusta
- Harjoite: Kaikenlaisia mielikuvia
- Harjoite: Kaikenlaisia tunteita
- Harjoite: Miltä suoritus tuntui?
- Harjoite: Vertaillaan erilaisia suoritustapoja
- Harjoite: Kuvitellaan tilanteita
- Harjoite: Minkälaisia tunteita ja tuntemuksia tänään tuntuu?
- Harjoite: Suorituksia erilaisin tuntein ja tuntemuksin varustettuna
- Harjoite: Rauhallinen – pirteä – rauhallinen – pirteä
- Harjoite: Lasten rentoutusharjoitus
- Harjoite: Kotitehtäväehdotuksia tunteista ja mielikuvista
Tunteiden hallinnan valmiudet:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan valmiuksista
- Harjoite 1: Kysymyksiä tunteista ja niiden säätelystä valmiuksien tasolla
- Harjoite 2: Tunnepäiväkirja
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 1): Tunnepäiväkirja
- Harjoite 3: Tunteiden bongaus
- Harjoite 4: Itsepuheen tarkkailutehtäviä
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 3a): Itsepuheen harjoituksia
- Harjoite 5: Myönteisen kielen harjoittelu
- Ryhmäversio (Ryhmien harjoite 3b): Myönteisen kielen harjoitus
- Harjoite 6: Ulkopuoliset odotukset
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 4): Ulkopuoliset odotukset
Tunteiden hallinnan perustaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan perustaidoista
- Harjoite 1: Pysyminen neutraalissa tunnetilassa
- Harjoite 2: Liu´utaan tunnetiloista toisiin
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 2): Liukuminen tunnetiloista toisiin
- Harjoite 3: Harjoitellaan tietyssä tunnetilassa olemista
- Harjoite 4: Itsepuheen muokkaaminen suoritusta tukevaksi
- Harjoite 5: Stressin tunnistaminen ja huolien listaus
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 5): Stressin tunnistaminen
- Harjoite 6: Ajatusten pysäköinti
- Harjoite 7: Stressin haltuunoton suunnitelma
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 6): Stressin haltuunoton suunnitelma
Tunteiden hallinnan huipputaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan huipputaidoista
- Harjoite 1: Kysymyksiä epäonnistumisiin ja virheisiin suhtautumisesta
- Harjoite 2: Epäonnistumiseen liittyvien tunteiden analyysi
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 7): Epäonnistumiseen liittyvien tunteiden analyysi
- Harjoite 3: Harjoitus epäonnistumisen ja vastoinkäymisen käsittelyyn
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 8): Epäonnistumisen käsittely
- Harjoite 4: Tilanteen nollaaminen
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 9): Tilanteen nollaaminen
- Harjoite 5: Itsepuheen hienosäätö kohti huippusuorituskykyä: Sisäisen puheen päiväkirja
- Harjoite 6: Omaan urheiluun liittyvät tunteet ja tulkinnat: uskomusten tarkistaminen
Pysyminen neutraalissa tunnetilassa
TAVOITTEET JA HYÖDYT
- Harjoite on tehokas perusharjoite harjoittamaan urheilijan kykyä vaikuttaa omiin tunnetiloihinsa.
- Jatkossa harjoitus toimii erityisen hyvin tilanteissa, joissa urheilijalla on taipumus kokea jokin voimakas tunnereaktio, kuten viha, kiukku tai masentuminen jonkin harjoituksissa tai kilpailuissa tapahtuvan asian seurauksena.
- Kun urheilija oppii taitavaksi omiin tunnetiloihin vaikuttajaksi, lisääntyvät hänen mahdollisuudet onnistua suorituksissa.
AJANKÄYTTÖ JA TOISTOT
- Harjoitus suoritetaan lajiharjoituksen yhteydessä, ja siihen voidaan käyttää aikaa muutamasta minuutista puoleen tuntiin, kuitenkin niin, että lajiharjoittelua suoritetaan samaan aikaan.
- Suosittelemme aluksi tekemään harjoituksen suunnilleen peräkkäin noin viidessä lajiharjoituksessa.
- Harjoitetta tulee toistaa useita kertoja, kunnes se onnistuu urheilijalta hyvin. Tämän jälkeen harjoitetta kannattaa toistaa silloin tällöin taidon ylläpitämiseksi.
- Urheilija toistaa harjoitetta itsenäisesti aina, kun tunteiden hallinnalle on erityistä tarvetta harjoituksissa tai kilpailuissa.
TILA JA VÄLINEET
- Harjoite suoritetaan lajiharjoittelun tilassa lajiharjoituksen yhteydessä.
- Ei välineitä.
SUORITUSOHJEET
- Harjoitus aloitetaan harjoittelemalla neutraalia tunnetilaa. Urheilijat kokeilevat kukin omassa itsessään, minkälainen on oma neutraali tunnetila. Siihen liittyviä piirteitä voisivat olla ainakin, että mielessä ei ole mitään kovin tärkeitä tai vakavia asioita ja olotila on tasainen. Urheilijat kuvailevat lyhyesti oman neutraalin tunnetilansa.
- Kun jokainen on tietoinen omasta neutraalista tunnetilastaan, sovitaan harjoittelun etenemisestä. Voidaan esimerkiksi sopia viisiportaisesta harjoitusohjelmasta seuraavasti:
-
- Tavoitteena on pysyä harjoituksessa omassa yksilöllisessä neutraalissa olotilassa riippumatta siitä, miten harjoittelu sujuu. Aikaa pidennetään hieman joka kerta viiden lajiharjoituksen ajan:
-
- Ensimmäisellä kerralla pyritään pysymään neutraalissa olotilassa 5 minuuttia.
- Toisella kerralla pyritään pysymään neutraalissa olotilassa 10 minuuttia.
- Kolmannella kerralla 15 minuuttia
- Neljännellä kerralla 20 minuuttia
- Viidennellä kerralla 30 minuuttia.
- Harjoituksen lopuksi keskustellaan aina siitä, onnistuiko neutraalissa olotilassa pysyminen. Jos se onnistui, pohditaan, millä keinoilla siinä onnistuttiin. Jos se ei onnistunut, mietitään, mikä siitä teki vaikeaa ja mitä voisi seuraavalla kerralla tehdä, jotta se oli helpompaa
VINKKEJÄ!
Harjoite voidaan suorittaa myös niin, että yritetään pysyä sovittu aika jossain muussa kuin neutraalissa tunnetilassa, esimerkiksi ”iloisena”, ”huumorintajuisena” tai ”rentona”.
TULOSTA OHJEET/LOMAKKEET MUKAAN HARJOITUKSIIN:
