Tunteiden hallinnan perustaidot
Tietoisku tunteiden hallinnan perustaidoista
Teeman harjoitteet tasoittain prosesseina:
Lasten tunnetaidot ja mielikuvaharjoittelu
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoiskut lasten tunnetaidoista ja mielikuvaharjoittelusta
- Harjoite: Kaikenlaisia mielikuvia
- Harjoite: Kaikenlaisia tunteita
- Harjoite: Miltä suoritus tuntui?
- Harjoite: Vertaillaan erilaisia suoritustapoja
- Harjoite: Kuvitellaan tilanteita
- Harjoite: Minkälaisia tunteita ja tuntemuksia tänään tuntuu?
- Harjoite: Suorituksia erilaisin tuntein ja tuntemuksin varustettuna
- Harjoite: Rauhallinen – pirteä – rauhallinen – pirteä
- Harjoite: Lasten rentoutusharjoitus
- Harjoite: Kotitehtäväehdotuksia tunteista ja mielikuvista
Tunteiden hallinnan valmiudet:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan valmiuksista
- Harjoite 1: Kysymyksiä tunteista ja niiden säätelystä valmiuksien tasolla
- Harjoite 2: Tunnepäiväkirja
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 1): Tunnepäiväkirja
- Harjoite 3: Tunteiden bongaus
- Harjoite 4: Itsepuheen tarkkailutehtäviä
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 3a): Itsepuheen harjoituksia
- Harjoite 5: Myönteisen kielen harjoittelu
- Ryhmäversio (Ryhmien harjoite 3b): Myönteisen kielen harjoitus
- Harjoite 6: Ulkopuoliset odotukset
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 4): Ulkopuoliset odotukset
Tunteiden hallinnan perustaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan perustaidoista
- Harjoite 1: Pysyminen neutraalissa tunnetilassa
- Harjoite 2: Liu´utaan tunnetiloista toisiin
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 2): Liukuminen tunnetiloista toisiin
- Harjoite 3: Harjoitellaan tietyssä tunnetilassa olemista
- Harjoite 4: Itsepuheen muokkaaminen suoritusta tukevaksi
- Harjoite 5: Stressin tunnistaminen ja huolien listaus
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 5): Stressin tunnistaminen
- Harjoite 6: Ajatusten pysäköinti
- Harjoite 7: Stressin haltuunoton suunnitelma
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 6): Stressin haltuunoton suunnitelma
Tunteiden hallinnan huipputaidot:
- Harjoitteiden lyhyet kuvaukset
- Tietoisku tunteiden hallinnan huipputaidoista
- Harjoite 1: Kysymyksiä epäonnistumisiin ja virheisiin suhtautumisesta
- Harjoite 2: Epäonnistumiseen liittyvien tunteiden analyysi
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 7): Epäonnistumiseen liittyvien tunteiden analyysi
- Harjoite 3: Harjoitus epäonnistumisen ja vastoinkäymisen käsittelyyn
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 8): Epäonnistumisen käsittely
- Harjoite 4: Tilanteen nollaaminen
- Ryhmäversio: (Ryhmien harjoite 9): Tilanteen nollaaminen
- Harjoite 5: Itsepuheen hienosäätö kohti huippusuorituskykyä: Sisäisen puheen päiväkirja
- Harjoite 6: Omaan urheiluun liittyvät tunteet ja tulkinnat: uskomusten tarkistaminen
Alla on esitetty viisi tietoiskua liittyen tunteiden hallinnan harjoittelun perustaitoihin urheilusuorituksissa.
Nämä viisi asiaa on olennaista tietää, jotta tunteiden hallinnan harjoittelun perustaitojen harjoitukset onnistuvat tehokkaasti ja tuloksellisesti.
TIETOISKU 1
Omiin tunteisiin vaikuttamisen kyky on merkittävä taito ajatellen sekä urheilijan hyvinvointia että taitoa vaikuttaa tietoisesti omaan suorituskykyyn sekä suoritusvarmuuteen. On tärkeää ymmärtää, että tunteiden hallinta ei tarkoita tunteiden tukahduttamista tai kieltämistä. Sen sijaan urheilija oppii vaikuttamaan tunteisiinsa, kun hän tunnistaa tunteen, hyväksyy sen ja käsittelee sen jälkeen tunteeseen vaikuttaneita ajatuksiaan ja tulkintojaan. Näin hän oppii itse valitsemaan tarkoituksenmukaisia tapoja toimia erilaisissa tilanteissa.
TIETOISKU 2
Kun urheilija on tarkkailemalla oppinut tunnistamaan omaa itsepuhettaan eli ajattelunsa ja oman toiminnan ohjaamisensa tapoja, on hänen mahdollista muokata oma itsepuheensa sellaiseksi, että se tukee suorituskykyä ja hyvinvointia kaikenlaisissa, myös erityisen haastavissa tilanteissa, kuten paineen alla ja kohdattaessa vastoinkäymisiä. Itsepuheen muokkaaminen vaatii pitkäjänteistä ja säännöllistä harjoittelua.
TIETOISKU 3
Stressi tarkoittaa ihmisen erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita tilanteessa, joka koetaan uhkaavaksi tai jollain muulla tavoin ylikuormittavaksi.
TIETOISKU 4
Sopiva määrä stressiä lyhytaikaisesti on urheilijalle hyväksi, kun esimerkiksi kilpailutilanteessa stressi auttaa urheilijaa virittymään ja jaksamaan. Huolestuttavaa stressi on silloin, jos se pitkittyy ja oireet ovat näkyviä ja jatkuvia. Oireet voivat näkyä monilla tavoilla urheilijan kehossa ja liikkeissä, ajattelun ja keskittymisen kyvyssä, tunne-elämän muutoksina ja ailahtelevuutena tai käyttäytymisen tasolla.
TIETOISKU 5
Urheilijan erilaiset tottumukset ja tavat tulkita tilanteita sekä käyttäytyä ja toimia niissä, ja lisäksi erilaiset ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti urheilija stressaantuu erilaisissa tilanteissa. Urheilija voi harjoitella toimimaan ja suhtautumaan asioihin niin, että hän suojaa jatkuvasti itseään tietoisesti liilliselta stressiltä, jolloin harjoittelun ja kilpailemisen laatu on pitkälläkin tähtäimellä tasaisempaa.