Stressin tunnistaminen

Tavoitteet

• Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen ja ennaltaehkäistä siten vakavampia palautumisen ongelmia.

Suoritusohjeet

Harjoite A: Stressin ja sen poissaolon tunnistaminen

1. Aloittakaa keskustelemalla yhdessä erilaisista stressin muodoista ja stressioireiden tunnistamisen ja poissaolemisen merkityksestä esimerkiksi seuraavasti:
   • ”Mitä ajattelette, että stressi tarkoittaa? Stressi syntyy yleensä siitä, että tilanteen vaatimukset jollain tavalla ylittävät sen, että uskoisimme selviytyvämme niistä.
   • On olemassa sekä hyvää että huonoa stressiä. Mitä ajattelette, että näiden ero voisi olla?
   • Hyvä stressi auttaa hetkellisesti saavuttamaan ja jaksamaan paljon. Huono stressi taas pitkittyy ja alkaa ylikuormittamaan sekä elimistöä että mieltä. Tällöin suorituskyky ja kaikenlainen hyvinvointi alkavat vähitellen heikentyä. Jotta näin ei pääse käymään, on tärkeää tunnistaa omat hyvinvointiin jastressiin liittyvät ajatukset ja tunteet, jos on kokenut tai kokee sitä tällä hetkellä.”
2. Käykää harjoituslomake läpi, jonka jälkeen urheilijat täyttävät lomakkeet rauhassa asioita pohdiskellen.
3. Kun urheilijat ovat valmiita, ja jos heille sopii, on valmentajan hyvä tutustua urheilijoiden ajatuksiin.
4. Jos jonkun urheilijan tilanne huolestuttaa, kannattaa hänen kanssaan keskustella ja paneutua erityisesti siihen, minkä toimenpiteiden avulla urheilijan stressitaso saadaan mahdollisimman nopeasti laskuun.

Harjoite B: Huolien listaus vaikutusmahdollisuuksien mukaan

1. Jaa urheilijoille harjoituslomakkeet, ja käykää harjoite läpi niin, että jokainen urheilija ymmärtää harjoitteen kulun.
2. Harjoitteen tavoitteena on lisätä elämänhallinnan tunnetta ja vähentää sitä kautta stressiä listaamalla huolia sen mukaan, kuinka paljon niihin voi vaikuttaa. Tavoitteena on myös laatia toimintasuunnitelmat niiden huolien vähentämiseksi, joihin itse voi toiminnallaan vaikuttaa.
3. Lisäksi harjoite tarjoaa valmentajalle mahdollisuuden auttaa urheilijaa stressin hallinnassa siten, että urheilijan huolien vähentäminen otetaan harjoittelun yhdeksi tavoitteeksi yksi huoli kerrallaan. Tämän toteuttamiseksi valmentaja ja urheilija valitsevat yhden vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevan huolen kerrallaan asiaksi, johon palataan lajiharjoitusten aluksi. Huolen vähentämiseksi tai poistamiseksi tehdään suunnitelma, johon sisällytetään käytännössä, mahdollisesti valmentajan avustuksella, toteuttavia asioita.
   • Jos kyseessä on esimerkiksi tekemättömät koulutyöt, voi urheilijalle antaa harjoituksen alusta aikaa 30 minuuttia tehdä työtä, kunnes se on valmis. Tai harjoituksen aluksi voidaan sovitusti keskustella viisi minuuttia tilanteesta ja seurata sen hellittämistä vaikkapa asteikolla yhdestä kymmeneen.
   • Tällä tavoin valmentaja toteuttaa hyvää psyykkistä valmennusta, koska jos urheilijan suorituskyky on vaarassa häiriintyä stressin seurauksena, on tarkoituksenmukaista ratkaista asia tehokkaasti ennen kuin se johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin.