TIETOISKUT

TEEMA 5: Työn imu ja työuupumus

Alla on esitelty seitsemän tietoiskua työn imusta ja työuupumuksesta valmentajan työssä. Nämä seitsemän asiakokonaisuutta on olennaista tietää, jotta valmentajan työhyvinvointitaitoihin liittyvät harjoitteet on mahdollista tehdä asioihin syventyen ja niitä omaan arkeen soveltaen.

TIETOISKU 1: Työn imun määritelmä

Työn imu on valmentajan työhyvinvointia kuvaava käsite, joka on työuupumuksen vastakohta. Se on suhteellisen pysyvä ja myönteinen tunne- ja motivaatiotekijä, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen.

TIETOISKU 2: Työn imun syntymiseen vaikuttavat tekijät

Työn imua vahvistavat työtehtävien haastavuus ja monipuolisuus, vaikutusmahdollisuudet työhön, työpaikalla koettu arvostus ja tuki, kannustava johtaminen sekä mahdollisuus oppia ja kehittyä työssä.

TIETOISKU 3: Työn imun seuraukset

Työn imussa oleva valmentaja kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Valmentaja on energinen, sitoutunut ja sinnikäs vastoinkäymisistä huolimatta. Työhönsä uppoutuneen valmentajan on vaikea irrottautua työstä, sillä ajan ja paikan taju saattavat kadota ja valmentaja kokee hetkittäisiä flow:n, eli täydellisen keskittymisen ja uppoutumisen kaltaisia tuntemuksia. Työn imun on todettu olevan yhteydessä hyvään koettuun terveyteen, positiivisiin työasenteisiin ja ammatilliseen kehittymiseen (Hakanen, 2002).

TIETOISKU 4: Työn imun negatiivinen puoli

Työn imu ei ole vain positiivinen käsite. Liiallinen työn imu yhdistettynä ylisitoutumiseen on riskitekijä valmentajan jaksamiselle. Ylisitoutunut ihminen aliarvioi työn vaatimukset ja yliarvioi oman kapasiteettinsa. Ylisitoutumiseen liittyy vaikeus irrottautua työstä.

TIETOISKU 5: Työuupumuksen määritelmä

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila. Työuupumusta kuvaa uupumusasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto. Uupumusasteinen väsymys kertyy pitkään jatkuneesta pinnistelystä tavoitteiden saavuttamiseksi, ilman tarvittavia toimintaedellytyksiä.  Väsymys ei hellitä levolla tai lomalla, vaan vaatii työn voimavarojen vahvistamista sekä työperäisten taustatekijöiden huomioimista.

Kyynistyminen tarkoittaa sitä, että epäilee oman työn merkitystä ja työn mielekkyys katoaa.  Valmennustyössä kyynistyminen voi näkyä monin tavoin, esimerkiksi asenteiden koventumisena ja välinpitämättömänä suhtautumisena urheilijoihin tai kollegoihin. Heikentynyt ammatillinen itsetunto voi näkyä esimerkiksi siten, että kyseenalaistaa ja aliarvioi omaa työtänsä yksipuolisesta näkökulmasta. Työuupumuksen lisääntyessä pystyvyyden tunne ja aikaansaamisen kokemukset vähentyvät.

TIETOISKU 6: Työuupumuksen kehittyminen

Työuupumuksen kehittymiseen liittyy usein sekä työhön että työntekijään liittyviä tekijöitä. Valmentamiseen liittyviä stressitekijöitä voivat olla esimerkiksi liian suuri työmäärä, työroolien epäselvyys, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja epäoikeudenmukaisuus. Valmentajaan liittyviä ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle, ovat esimerkiksi liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset, ylisitoutuminen, voimakas velvollisuudentunne sekä vähäiset tai haitalliset stressinhallinnan keinot.

TIETOISKU 7: Stressi

Stressillä kuvataan tilannetta, jolloin ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavaransa. Mikään ärsyke tai tilanne ei itsessään aiheuta stressiä, vaan reaktio riippuu valmentajan omasta vastustus- ja sietokyvystä - erityisesti valmentajan näkökulmista ja asenteista. Sekä miellyttävät että epämiellyttävät asiat voidaan kokea stressaaviksi tilanteen tulkinnasta ja valmentajan omasta paineensietokyvystä riippuen. Se, mikä stressaa yhtä, voi olla toiselle voimavara.

Kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko valmentajan stressi ja stressaaminen tilapäistä vai jatkuvaa. Lyhytaikainen tai määräaikainen stressi voi saada ihmisen ylittämään itsensä ja tehdä parhaimpansa, kun taas pitkäaikainen stressi voi aiheuttaa monia erilaisia haasteita tai jaksamattomuutta. Stressiä voi hallita monin eri tavoin, ja jokaisen valmentajan on tärkeää löytää itselleen sopivat selviytymiskeinot stressaaviin tilanteisiin.