TIETOISKUT

TEEMA 6: Työnkuva ja ajankäytön hallinta

Alla on esitelty seitsemän tietoiskua valmentajan työnkuvaan ja ajankäytön hallintaan liittyviin teemoihin. Nämä seitsemän asiakokonaisuutta on olennaista tietää, jotta valmentajan työhyvinvointitaitoihin liittyvät harjoitteet on mahdollista tehdä asioihin syventyen ja niitä omaan arkeen soveltaen.

TIETOISKU 1: Työnkuvan selkeys

Valmentajan on tärkeää määritellä ja hahmottaa työnsä kokonaisuutena, koska valmentajan työkenttä voi olla hyvinkin laaja ja moninainen. Työnkuvan hahmottamiseksi valmentajan tulee tietää, mistä eri osa-alueista oma valmennustyö koostuu ja kuinka ison panoksen kukin osa-alue saa työn kokonaismäärästä. Työnkuvan selkeys auttaa ajankäytön hallinnassa ja oman energian tietoisessa johtamisessa.

TIETOISKU 2: Valmennustyön vaatimukset

Valmennustyöhön kohdistuu suuria vaatimuksia ja odotuksia. Valmennustyölle on tyypillistä epämääräiset työajat, jatkuva matkustaminen ja suuri työmäärä. Voimakas sitoutuminen ja rakkaus urheiluun vahvistavat työhön sitoutumista, mutta voivat myös heikentää hyvinvointia. Valmentajan onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, mikä auttaa jaksamaan ja kehittymään työssään, ja toisaalta mikä taas voi saada voimaan huonosti.

TIETOISKU 3: Valmentajan monta roolia

Valmentajan työhön kohdistuu paljon odotuksia ja paineita. Valmentajilta odotetaan asiantuntemusta, jotta urheilijan kehittyminen mahdollistuu. Valmentajalta odotetaan sitoutumista työhönsä ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi monet voivat odottaa valmentajan olevan auktoriteetti ja kasvattaja.  Valmentajan on hyvä olla tietoinen kaikista rooleista ja tehtävistä, joita valmentaminen tuo mukanaan. Uskallus tutkia omia toimintatapojaan ja vuorovaikutustyylejään on askel tiedostetumpaan suuntaan valmennussuhteen kehittämiseksi.

TIETOISKU 4: Työn perustehtävä

Kun valmentaja on tietoinen kaikista työnkuvaansa kuuluvista rooleistaan ja tehtävistään, voi hän määritellä itselleen keskeisimmät tehtävänsä valmentajana (= valmentajan perustehtävä). Kun työn perustehtävä on määritelty, on helpompaa tarvittaessa erotella, mitkä työt kuuluvat omaan perustehtävään, mitkä töistä ovat pakollisia, mitä voi siirtää myöhemmäksi ja mitkä työt voi siirtää/delegoida muille.

TIETOISKU 5: Valmennusfilosofia

Valmennustyön taustalla vaikuttaa usein jokin näkemys siitä, mitä valmennus on ja miksi ja miten valmentaja tekee työtään. Näitä näkemyksiä nimitetään valmennusfilosofiaksi. Valmennusfilosofiansa pohjalta valmentaja määrittää, mille asioille hän antaa painoarvoa työssään.

TIETOISKU 6: Vaikuttamismahdollisuudet

Terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksenä ovat vaikuttamismahdollisuudet, jotka luovat mahdollisuuden hallita työtä ja työmäärää. Valmentaja voi pohtia, mihin asioihin hän tuntee sijoittavansa työssään. Työntekijä, joka tuntee sijoittavansa työhönsä enemmän kuin mitä saa vastineeksi, kokee usein voimakkaitakin kielteisiä tunteita ja työhyvinvoinnin heikkenemistä.

TIETOISKU 7: Luppoaika

Viikossa on varattava itselle myös niin sanottua luppoaikaa. Luppoaika on sitä stressitöntä palautumisen aikaa, jolloin ihmiseen ei kohdistu sen kummemmin sisäisiä kuin ulkoisiakaan odotuksia. Luppoaika on esimerkiksi lehden selailua, perheen kanssa olemista, kahvin hörppimistä työkavereiden kanssa tai puistossa kävelyä. Tämä aika on stressinhallinnan kannalta välttämätöntä, kun tavoitteena on jatkuva, terveydelle oleellinen palautuminen työstä. Vapaa-aikakin, jos se on liian ohjelmoitua, voi stressata.