TIETOISKUT

Teema 2: Työsuhdeosaaminen

Alla on esitelty kuusi tietoiskua liittyen valmentajan työsuhdeasioihin. Nämä kuusi asiakokonaisuutta on olennaista tietää, jotta valmentajan työsuhdetaitoihin liittyvät harjoitteet on mahdollista tehdä asioihin syventyen ja niitä omaan arkeen soveltaen. Koulutusmateriaalin lopusta (kappale 5) löytyvät lähteet ja linkkejä lisämateriaaleihin.

TIETOISKU 1: Työsopimus: työnteon ehdot

 Työsopimuksessa sovitaan valmentajan ja valmentajan työnantajan välillä työnteon ehdot. Keskeisiä ehtoja ovat muun muassa työtehtävät, työntekopaikka, maksettava palkka mahdollisine luontaisetuineen, lomaedut, lomaraha ja työsuhteessa sovellettava työehtosopimus.

Työsopimus sitoo kumpaakin osapuolta. Jos työnantaja haluaa muuttaa ehtoja, muuttaminen edellyttää uuden sopimuksen tekemistä tai irtisanomisperustetta. Jos valmentaja ei suostu työsuhteen ehdon muuttamiseen eikä irtisanomisperustetta ole, työsopimus yleensä jatkuu entisin ehdoin.

TIETOISKU 2: Työsopimus: toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on työsopimuksen ensisijainen muoto. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi valmentajan tietty rajattu työsuoritus, sijaisuus tai harjoittelu. Jos työn tekemiselle on tarve vähintään yhdeksän kuukautta vuodessa, on työsopimus tehtävä toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimuslaki ei kuitenkaan rajoita määräaikaisen työsopimuksen solmimista työntekijän omasta pyynnöstä.

TIETOISKU 3: Työaika

Työsopimuksessa sovitaan säännöllisen työajan päivittäiset ja viikoittaiset enimmäismäärät. Jos työaika tyypillisesti vaihtelee, voidaan sopia liukuvasta työajasta tai työajan tasoittumisesta sovitulla aikajaksolla. Työaikajoustot sopivat hyvin valmentajan työsuhteisiin, kunhan joustoa tapahtuu tarvittaessa molempiin suuntiin. Järjestelyissä on noudatettava työaikalakia ja työsuhteessa sovellettavaa työehtosopimusta.

Työajan osalta valmentajan työ poikkeaa monesta muusta ammatista. Säännöllistä työtä tehdään usein myös ilta-aikoina, ja harjoituksia ja tapahtumia on viikonloppuisin. Työn tapahtuessa leireillä, kilpailuissa tai vastaavissa olosuhteissa on hyvä sopia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä erikseen.

Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen virallisena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkkaetuja varsinaisesta työstä. Työnantajan velvoitteisiin sisältyy tarvittavien sijaisten järjestäminen edustustehtävien ajaksi.

TIETOISKU 4: Työajan kirjaaminen

Työajan kirjaamisvelvoite on määrätty laissa. Se on sekä valmentajan että työnantajan turva. Se varmistaa, että valmentaja on töissä sopimuksen mukaisen ajan ja sillä on vaikutuksia valmentajan palkkaan, työajan tasoittumiseen ja lomapäiväkertymään. Lain mukaan työaikakirjanpito on työnantajan vastuulla. Usein on sovittu käytännöstä, jossa työntekijät itse kirjaavat tehdyt työtunnit, ja työnantaja tarkastaa ja hyväksyy kirjaukset säännöllisesti, sovitulla tavalla.

TIETOISKU 5: Palkka

Valmentajalla on oikeus saada vähintään työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole, on oikeus saada alan tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Jos palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan, palkan perusteista on sovittava selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasuositusta voi kysyä SAVAL:in toimistosta. Työsopimuksessa kannattaa sopia myös säännöllisestä palkantarkistamisesta.

Palkka voi koostua osittain tai kokonaan provisiosta, bonuksista tai vastaavista. Palkkausperusteista on tällöin sovittava niin, että palkka riippuu vain sellaisista tulostekijöistä, joihin itse voi käytännössä vaikuttaa.

TIETOISKU 6: Alaistaidot ja työnantajan velvoitteita

Alaistaidoilla tarkoitetaan valmentajan halua ja kykyä toimia rakentavasti esimiestä ja työtovereitaan tukien. Alaistaitoja ovat mm. aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön, mielipiteen ilmaiseminen asioiden eteenpäin viemiseksi, yhteistyö ja työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen. Valmentajan keskeisiä velvoitteita huolellisen työn tekemisen lisäksi ovat kuuliaisuus- ja uskollisuusvelvoitteet. Valmentaja ei saa toimia siten, että toiminta voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työnantajan velvoitteisiin lakien ja sopimusten noudattamisen lisäksi kuuluu kohdella työntekijöitä tasapuolisesti, huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja työterveydestä, antaa työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista sekä edistää hyvää työilmapiiriä, työsuoriutumista ja ammatillista kehittymistä.