Kilpailemiseen liittyviä määritelmiä

Kurssin valikko: Valmenna taitavaksi kilpailijaksi

Tavoitteet

Tavoitteena on tarkastella yhdessä kilpailemiseen liittyviä määritelmiä, ja keskustella niiden avulla kilpailemisen merkityksestä ja siihen liittyvistä arvoista ja ajatuksista.
Tavoitteena on myös antaa urheilijoille mahdollisuuksia omien kilpailemiseen liittyvien näkökulmien laajentamiseen.
Harjoite lisää urheilijoiden itsetuntemusta koskien omia ajatuksia ja omaa käyttäytymistä kilpailemiseen liittyvissä tilanteissa. Oman käyttäytymisen hallinta on helpompaa, kun itsetuntemus lisääntyy.
Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että urheilijat eivät arvottaisi itseään ihmisinä urheilumenestyksen perusteella.
Tärkeää on myös se, että urheilijat eivät luule valmentajan tai kavereiden arvottavan itseään menestymisen tai voittamisen mukaan.

Suoritusohjeet

Valitaan määriteltävä, kilpailemiseen liittyvä sana, esimerkiksi: ”Kilpaileminen”, ”Onnistuminen”, ”Epäonnistuminen”, ”Voittaminen”, ”Häviäminen”, ”Menestys”, ”Palkinto”, ”Virhe”, ”Virheetön”, ”Hyvä yrittäminen/yritys”, ”Hyvä suoritus”.
Kukin ryhmän urheilija kirjaa pienelle paperilapulle oman määritelmänsä, eli mitä sana hänen mielestään tarkoittaa.
Kun kaikki ovat kirjanneet määritelmän, laitetaan laput johonkin kippoon ja sekoitetaan ne niin, että kukaan ei enää tiedä, mikä on kenenkin määritelmä.
Kun laput on sekoitettu, nostetaan yksi lappu kerrallaan kiposta, ja luetaan ääneen siihen kirjattu määritelmä. Valmentaja voi mielellään tehdä tämän itse.
Jos urheilijat haluavat kommentoida määritelmiä heti, kun kuulevat niitä, se on ok, tai sitten voidaan lukea ensin kaikki määritelmät läpi, minkä jälkeen vertaillaan, erosivatko ne toisistaan ja miten.
Lopuksi keskustellaan ajatuksista, joita määritelmiä verrattaessa vielä heräsi. Valmentaja voi tarvittaessa pyrkiä tarjoamaan laajempia näkökulmia määrittelyihin, jos ne ovat jääneet yksipuolisiksi.
- Esimerkiksi, jos urheilijat ovat määritellet kilpailemisen seuraavasti: ”Kilpaileminen on sitä, että katsotaan, kuka on paras.”, valmentaja voi tuoda keskusteluun esiin myös sen näkökulman, että kilpailuihin on usein tärkeää mennä tarkistamaan, missä vaiheessa oma harjoittelu menee, jolloin tavoitteena ei ollenkaan ole olla paras.

Kun urheilija ei arvota itseään ihmisenä kilpailumenestyksen perusteella, on hänen valmentamisensa helpompaa urheilijan sietäessä paremmin myös korjaavaa palautetta sekä virheitä ja epäonnistumisia - ne eivät silloin ole merkki hänen huonommuudesta vaan tärkeää tietoa suorituksesta ja siitä, miten sitä voi parantaa.

Joskus vaaditaan kuitenkin paljon kannustamista yrittämisen ja tekemisen ilmapiiriin, jotta urheilija oppii sietämään myös virheet ja epäonnistumiset.

Voit huomata kuinka:

Urheilijat kiinnostuvat toistensa kilpailemiseen liittyvistä määritelmistä.
Urheilijat oivaltavat, että ihmisillä on erilaisia käsityksiä samoista sanoista, eikä mikään määritelmä ole oikein tai väärin.
Vähitellen syntyy huomioita siitä, että omalla kilpailemiseen liittyvillä käsityksillä voi olla vaikutusta siihen, kuinka paljon esimerkiksi kokee paineita tai jännittää kilpailemista tai kuinka paljon siitä nauttii. Näin syntyy myös motivaatio tarpeen mukaan muuttaa omia näkökulmia.

Lisämateriaalia

Harjoitteen lyhyt kuvaus:

Tavoitteena on antaa urheilijoille mahdollisuuksia pohtia ja laajentaa ajattelumallejaan koskien kilpailemista ja siihen liittyviä merkityksiä. Lopullisena tavoitteena on varmistaa, että urheilijat eivät arvota omaa ihmisarvoaan kilpailemisen perusteella. Harjoite myös lisää urheilijan itsetuntemusta.

Harjoitteessa urheilijat määrittelevät ensin itse erilaisia kilpailemiseen liittyviä sanoja, kuten onnistuminen, virhe, menestys jne. Lopuksi verrataan määritelmiä ja keskustellaan niiden avulla kilpailemisen merkityksestä ja siihen liittyvistä arvoista ja ajatuksista.

Pohdiskele ja vastaa alla oleviin kysymyksiin saadaksesi harjoittelusta jatkossakin maksimaalisen hyödyn ja kerrataksesi, mitä olet saanut:

Minkälaisia myönteisiä vaikutuksia olet huomannut harjoitteen toteuttamisen tuloksena itsessäsi tai valmennettavissasi?
Ota pohdinnoissasi huomioon tekemienne toistojen määrä – oletteko kokeilleet vasta ensimmäisen tai muutaman kerran, vai oletteko jo päässeet tarkastelemaan vaikutuksia ja tuloksia pidemmällä ajalla, kymmenien toistojen jälkeen?
Miten aiot tai aiotko hyödyntää tätä harjoitetta jatkossa? Jatkatko samalla tavoin tai voitko kenties muuntaa sitä vielä enemmän juuri omaan valmennustapahtumaasi tai lajiisi soveltuvaksi?