Kaikenlaisia mielikuvia

Tavoitteet

Harjoitteet harjoittavat ja ylläpitävät lasten kykyä tuottaa mielikuvia ja eläytyä niihin kaikkien aistien avulla.
Kyky tuottaa mielikuvia ja eläytyä niihin aistien avulla on tärkeä oppimisen tehostamisen väline, joka johtaa vähitellen lapsen taitavuuteen tunnistaa eroja tavoitteena olevan ja oman suorituksen välillä.
Mielikuvien avulla lapsille on usein helpompaa kertoa, mitä on tavoitteena oppia, koska termistöt ja sanat ovat monille vielä tuntemattomia.
Lisäksi mielikuvaharjoitteet antavat valmentajalle mahdollisuuden asettua lasten tasolle, ja saada heiltä siten tärkeää tietoa siitä, miten lapset näkevät, tuntevat ja ajattelevat tietyn asian tietyssä tilanteessa olevan.

Harjoitteessa valmentaja sanoo jonkin mielikuvan, jonka lapset sen jälkeen toteuttavat kukin omalla tavallaan.
Lapsille korostetaan, että oikeita ja vääriä tapoja toteuttaa mielikuva ei ole olemassa, vaan jokainen saa tehdä ihan omalla tavallaan.
Samoin korostetaan, että mielikuvaa esitetään kaikkien aistien avulla: pitää näyttää mielikuvalta, pitää tuntua mielikuvalta, pitää kuulla ääniä, joita siinä mielikuvassa kuuluu, pitää maistaa ja haistaa, jos mielikuvaan liittyy makuja ja hajuja.
Valmentaja auttaa lapsia kohti mahdollisimman eläviä mielikuvia kysymällä heiltä kysymyksiä liittyen eri aisteihin, kuten:
- Miltä sinusta tuntuu, kun olet märkä tiskirätti?
- Tunnetko keitetyn perunan tuoksun?
- Minkälaisia ääniä myrskyssä heiluva puu kuulee, kuuletko sinä niitä?
Valmentaja voi aloittaa helpoista mielikuvista ja edetä vaikeampiin.
Esimerkkejä mahdollisista mielikuvista voisivat olla:
- Märkä tiskirätti
- Nakkimakkara (valmentaja voi mennä ”kierittämään nakkeja” eteenpäin ja takaisin)
- Myrskyssä heiluva puu
- Vihainen kissa
- Keitetty peruna
- Ryömivä pikkuvauva

LAJINOMAINEN VERSIO:

Kun lapset ovat tottuneita mielikuvien tuottamiseen, voidaan keksiä yhä lajinomaisempia asentoja ja liikkeitä tuottavia mielikuvia.
Tehokas, lajinomainen variaatio on toteutustapa, jossa valmentaja pyytää ensin lapsia asettumaan johonkin lajinomaiseen asentoon tai suorittamaan jonkin lajiin kuuluvan liikkeen.
Suorituksen jälkeen valmentaja pyytää jokaista miettimään, mikä mielikuva vastaisi mahdollisimman hyvin äsken tehtyä suoritusta.
Jokainen saa valita omasta mielestä parhaiten suoritusta vastaavan mielikuvan.
Valinnan jälkeen suoritus tehdään uudestaan monta kertaa liittäen samalla siihen ajatuksissa mielikuvan, jonka on valinnut.
Valmentaja ja lapsi molemmat tarkkailevat, että suoritus pysyy puhtaana.
Näin saadaan yhdistettyä liikkeeseen tai asentoon mielikuva, joka auttaa lasta suorittamaan nopeammin ja puhtaammin.
Mielikuva voi myös usein auttaa lasta toteuttamaan liikkeen oikeaoppisen tekniikan, kun ohjeet ovat mielikuvan myötä lapselle helpommin ymmärrettävässä muodossa.

Harjoitetta voidaan muuttaa siten, että valmentaja sanoo jonkin käsitteen, jonka mukaisia mielikuvia lapset muodostavat.
Valmentaja yrittää arvata, mitä kukin lapsi esittää. Tällaisia ohjeita voivat olla esimerkiksi:
1. Esitä jotain eläintä. (Voidaan toistaa monta kertaa niin, että lapsen tulee aina valita jokin toinen eläin.)
2. Esitä jotain kirjainta
3. Esitä jotain ruokaa tai ruoka-ainetta
4. Esitä jotain esinettä
5. Esitä jotain, joka liittyy jotenkin veteen.
6. Esitä jotain, mitä sinulla on kotona
Harjoitetta voidaan muuttaa myös siten, että lapset saavat itse keksiä, mitä he esittävät ja toisten lasten tehtävänä on arvata, mitä lapsi esittää.
Kun lasten tiedolliset valmiudet riittävät, voidaan harjoitetta viedä edelleen eteenpäin siten, että lapset saavat kysyä kysymyksiä arvatakseen mielikuvan oikein.
- He voivat kysyä esimerkiksi, mitä ääniä mielikuvassa kuuluu, liittyykö siihen hajuja tai makuja, miltä mielikuvan esittäjästä tuntuu jne.