Urheilijan tunnetaitojen kehittäminen
Koetaan tietoisia tunteita
Tervetuloa harjoittelemaan! Tässä harjoituksessa edetään kokeilemaan ja harjoittelemaan sitä, miten omiin tunteisiin on itse mahdollista tietoisesti vaikuttaa!
Tavoitteet
- Urheilijat oppivat luottamaan omaan kykyynsä vaikuttaa tietoisesti tunnetiloihinsa.
- Urheilijat oppivat, minkälaisilla keinoilla he saavuttavat tietoisesti ja helposti harjoittelemiaan tunnetiloja.
- Urheilijat harjoittelevat tunnetilan ylläpitämistä tietoisesti.
Kokeilkaa ja harjoitelkaa esimerkiksi seuraavia tunnetiloja:
Iloinen, hämmästynyt, pelästynyt, ärsyyntynyt, pirteä, alakuloinen, jännittynyt, rauhallinen, ylpeä, innostunut, helpottunut jne.
Suoritusohjeet
Harjoittelu aloitetaan neutraalin tunnetilan kokeilulla milloin vain lajiharjoituksen aikana seuraavasti:
- Pyydä urheilijoita pyrkimään hetkeksi mahdollisimman neutraaliin olotilaan, jossa ”ei tunnu hirveästi miltään, on vain ja olo on ok”.
- Kun urheilijat saavuttavat tämän neutraalin olotilan, he miettivät, mikä mielikuva voisi kuvata hyvin tätä olotilaa. Se voisi esimerkiksi olla oma huone, oman kodin olohuone tai jokin muu vastaava mielikuva paikasta, jossa olo voi usein olla neutraali.
- Seuraavien lajiharjoitusten aikana pyydä urheilijoita aina välillä siirtymään neutraaliin tunnetilaan valitsemaansa mielikuvaa apuna käyttäen. Jos jokin muu keino kuin mielikuva toimii jollakulla urheilijalla paremmin, on toki sallittua käyttää muitakin tapoja neutraalin tunnetilan saavuttamiseksi.
Esimerkiksi: Valmentajan antaessa merkin urheilija kuvittelee omaa huonettaan pyrkien samalla tietoisesti tasaamaan tunteet ja kokemaan olonsa neutraaliksi.
Kun neutraalia tunnetilaa ja siihen pääsemistä on harjoiteltu, valitaan harjoittelun kohteeksi uusia tunnetiloja ja edetään seuraavasti:
- Valitse jokin tunnetila, jota harjoittelette.
- Sano harjoittelun kohteeksi valittu tunnetila ääneen, esimerkiksi: ”iloinen”.
- Urheilijat miettivät jonkin aiemman tapahtuman tai muun asian ja sitä edustavan mielikuvan, joka auttaa heitä pääsemään valittuun tunnetilaan.
- Urheilijat ajattelevat valitsemaansa mielikuvaa voimakkaasti, kunnes he huomaavat olevansa valitussa tunnetilassa. Myös muut keinot päästä sovittuun tunnetilaan ovat toki sallittuja mielikuvien lisäksi. Esimerkiksi kehon asennoilla, ilmeillä ja eleillä voi olla vaikuttava merkitys halutun tunteen tuottamisessa.
Esimerkiksi: urheilija tulee iloiseksi ajattelemalla hyvää kaveriaan hassuttelemassa itselleen tyypillisellä tavalla. Urheilija valitsee tämän mielikuvan: kaveri hassuttelemassa.
- Kun jokin tunnetila on harjoiteltu edellä kuvatulla tavalla, voidaan se aina toistaa harjoituksessa osana harjoiteltavien tunteiden listaa.
- Uudet tunteet, joita ei ennen ole kokeiltu, voidaan aina käsitellä ensin valitsemalla edellä kuvatusti mielikuva ja muita keinoja, jotka tuottavat kyseisen tunteen mahdollisimman helposti.
- Harjoitteet eivät sotke meneillään olevaa kautta tai tilanteita, vaan ne ovat hyvin turvallisia suorittaa ja edesauttavat tavoitteiden toteutumista!
Voit huomata kuinka:
- Urheilijat havahtuvat huomaamaan, kuinka he voivat tietoisesti saattaa itsensä haluamaansa tunnetilaan.
- Urheilijat tunnistavat tunnetilojaan entistä nopeammin ja tarkemmin.
- Urheilijat havainnoivat ajattelun ja mielikuvien sekä kehon olemuksen ja eleiden yhteyksiä koettuihin tunnetiloihin.
- Urheilijoiden taitavuus huomioida ja tunnistaa tunteita kehittyy edelleen.
- Urheilijan tietoisuus omista tunteista ja niiden kokemisen tavoista lisääntyy.
Harjoitteen lyhyt kuvaus:
Tavoitteena on harjoitella kykyä saavuttaa tietoisesti erilaisia tunnetiloja ja oivaltaa samalla oman ajattelun ja mielikuvien vaikutus koettuihin tunteisiin.
Harjoitteessa opetellaan ensin kokemaan neutraalia tunnetilaa ja liittämään siihen neutraalin tunteen saavuttamista helpottava mielikuva. Tämän jälkeen harjoitellaan kaikenlaisiin muihin tunnetiloihin pääsemistä niihin liittyvien mielikuvien, kehon asentojen ja muiden keksittyjen keinojen avulla.
Pohdiskele ja vastaa alla oleviin kysymyksiin saadaksesi harjoittelusta jatkossakin maksimaalisen hyödyn ja kerrataksesi, mitä olet saanut:
Minkälaisia myönteisiä vaikutuksia olet huomannut harjoitteen toteuttamisen tuloksena itsessäsi tai valmennettavissasi?
Ota pohdinnoissasi huomioon tekemienne toistojen määrä – oletteko kokeilleet vasta ensimmäisen tai muutaman kerran, vai oletteko jo päässeet tarkastelemaan vaikutuksia ja tuloksia pidemmällä ajalla, kymmenien toistojen jälkeen?
Miten voit hyödyntää tätä harjoitetta jatkossa? Jatkatko samalla tavoin tai voitko kenties muuntaa sitä vielä enemmän juuri omaan valmennustapahtumaasi tai lajiisi soveltuvaksi?
Alla on esitelty kaksi lisätehtävää, jotka harjoittavat tilanteen nollaamisen taitoa.
Nollaamisen taitoja voidaan tarvita, jos jokin tunnetila uhkaa suorituskykyä niin, että tilanteessa on järkevää pyrkiä neutraloimaan tai jopa muuttamaan tunne tietoisesti sen sijaan, että kannattaisi toimia tunne hyväksyen.
Urheilijan tulee kokeilla, toimiiko kunkin tunteen kanssa paremmin hyväksyminen vai nollaaminen tietyissä tilanteissa.
Alla olevia harjoitteita hyödyntävä tilanne voisi olla esimerkiksi esiintymistilanteessa tai kilpailutilanteessa, jossa jostain syystä vaikkapa surun tunne valtaisi mielen. Surun tunne saattaa tällaisena hetkenä viedä voimat, ja sen voi harjoitella ikään kuin siirtämään myöhempään käsittelyyn. Sen sijaan esimerkiksi jännitys kilpailutilanteessa voi olla tehokkaampaa hyväksyä ja suorittaa sen kanssa.
LISÄTEHTÄVÄ 1
Urheilijoille annetaan tehtäväksi tarkkailla itseään ja tunteitaan. Kun urheilija seuraavan kerran huomaa kokevansa jotain ei toivottua tunnetta, kuten vaikkapa ärsyyntymistä jonkin harjoituskaverin kanssa tai suuttumusta, kun jokin asia ei onnistu, pyrkii hän tietoisesti ensin hyväksymään suuttumuksen tunteen ja sen jälkeen vaihtamaan tunnetilansa neutraaliksi. Tämän hän tekee mielikuvien tai muiden neutraaliin tunnetilaan auttavien toimien ja ajatusten avulla.
VINKKI! Mitä voimakkaammaksi negatiivinen tunnetila ehtii muodostua, sitä hankalampi sitä on työstää. Valmentaja voi edesauttaa harjoitteen onnistumista siten, että hän ehdottaa harjoitteen kokeilemista ensin laimeampien tunteiden kanssa ja heti, kun negatiivinen tunnetila alkaa ilmetä. Näin urheilija on vielä tilanteessa, jossa hän on motivoitunut ja kykenee harjoittamaan tunteiden hallintaa sen sijaan, että tunne olisi jo vienyt mennessään ja hallinta on vaikeaa kelle hyvänsä!
LISÄTEHTÄVÄ 2
Tehtävä on sama, mutta urheilijan tehtävänä on pyrkiä ensin hyväksymään koettu tunne ja sen jälkeen vaihtamaan tunnetila suoraan sellaiseksi, että se tukee meneillään olevan suorituksen tai muun tekemisen onnistumista ihanteellisella tavalla.
Esimerkiksi jos urheilija kokee ärsyyntymistä jonkun harjoituskaverin kanssa, hyväksyy hän ensin ärsyyntymisen tunteen ja sitten vaihtaa sen suoraan iloiseksi, jolloin hän viihtyy tämänkin henkilön seurassa. Tai jos urheilija kokee suuttumusta, kun jokin asia ei onnistu, hyväksyy hän ensin suuttumuksen tunteen ja vaihtaa sen sitten suoraan kärsivällisyyteen, jolloin hän jaksaa harjoitella asiaa yhä uudelleen.
VINKKI: Tämä tehtävä vaatii jo korkeaa tunnetaitojen hallintaa ja tietoisuutta siitä, mitkä omat tunnetilat ovat hyödyllisiä itselle erilaisissa suoritus- tai muissa tilanteissa. Harjoitetta voidaan kuitenkin tehdä, vaikka tunteiden harjoittelu olisi vasta alkutaipaleella, sillä vain harjoittelemalla, kokeilemalla ja yrittämällä ja erehtymällä urheilija oppii tarkasti tietämään, minkälaiset tunteet ovat hänelle ihanteelliset erilaisiin tilanteisiin.