Urheilijan tunnetaitojen kehittäminen
Tunnetaitoharjoituksia joka väliin!
Tervetuloa harjoittelemaan! Tässä harjoituksessa lisätään lajiharjoittelun yhteyteen elementtejä, jotka harjoittavat tehokkaasti ja luonnollisesti urheilijoiden tunnetaitoja!
Tavoitteet
- Urheilijat harjoittelevat jatkuvasti mielekkäillä ja hauskoilla tavoilla tunteiden käsittelyn perustaitoja, joita ovat:
- Tunteiden havainnointi
- Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
- Tunteiden tietoinen saavuttaminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen
- Omaan laadukkaaseen harjoitteluun liittyvien tunteiden tunnistaminen
Suoritusohjeet
Tutustu alla esitettyihin tunneharjoitteisiin ja suunnittele, missä kohdissa laji- tai muita harjoituksia niitä voisi jatkuvasti, helposti ja luonnollisesti toteuttaa.
Pyri luomaan rutiineja, joiden avulla tunteiden säätelyn harjoittelusta tulee pysyvä tapa osaksi kokonaisvalmentautumista.
TUNNEHARJOITE 1: Tunteiden pikavaihtoja
- Harjoitteessa valmentaja sanoo ääneen aina uuden tunnetilan, ja urheilijoiden tehtävänä on pyrkiä pääsemään kyseiseen tunnetilaan mahdollisimman nopeasti.
- Voidaan sopia jokin merkki, jolla urheilija ilmaisee, että on päässyt haluttuun tunnetilaan.
- Harjoitteesta voidaan tehdä jopa leikkimielinen kilpailu, jossa urheilijat kilvoittelevat siitä, kuka saavuttaa nopeimmin vaikkapa ”riehakkaan” tunnetilan.
- Havainnoidaan kertakerralta, kuinka tunnetilat saavutetaan yhä nopeammin, helpommin ja voimakkaammin.
- Voidaan myös keskustella erilaisista keinoista, joita urheilijat käyttävät eri tunnetiloihin päästäkseen.
TUNNEHARJOITE 2: Tunteen ylläpitäminen
- Harjoitteessa pyritään harjoittamaan kykyä ylläpitää haluttua tunnetilaa tietoisesti.
- Sovitaan ensin, mikä tunnetila haetaan – esimerkiksi ”iloinen” – ja kuinka kauan tunnetilaa pyritään säilyttämään – esimerkiksi viisi minuuttia.
- Urheilijat pyrkivät pääsemään sovittuun tunnetilaan tietoisesti käyttäen apunaan mielikuvia, ajatuksia, muistoja ja kehon kieltä.
- Valmentaja mittaa sovitun ajan, jonka ajan urheilijat pyrkivät pysymään sovitussa tunnetilassa riippumatta siitä, mitä tehdään ja mitä tapahtuu.
- Valmentaja voi vaihdella aikaa ja myös lisätä sitä vähitellen, esimerkiksi aloittaen minuutista ja lisäten minuutti kerrallaan, kunnes tunnetilaa ylläpidetään jo vaikkapa 30 minuuttia kerrallaan tai jopa kauemmin.
- Urheilijoiden taitojen harjaantuessa valmentaja voi myös vaikeuttaa tunnetilassa pysymistä vaatien urheilijoita tekemään asioita, jotka voisivat hankaloittaa kyseisessä tunteessa pysymistä.
TUNNEHARJOITE 3: Tunteiden avulla laadukasta harjoittelua
- Harjoitteen aluksi valitaan jokin tunnetila, jonka tiedetään olevan hyvä, jotta harjoituksesta tulisi laadukas ja samalla myös hyvä harjoitus tunnelmaltaan.
- Kun tunnetila on valittu, urheilijat suunnittelevat ja ehdottavat valmentajalle asioita, aiheita ja harjoituksia, joiden he uskovat auttavan itseään saavuttamaan halutun tunnetilan ja pysymään siinä.
- Urheilijat saavat näin mahdollisuuden osallistua harjoituksen sisällön suunnitteluun ja motivoituvat samalla harjoittelemaan tietoista tunnesäätelyä.
- Harjoitus toteutetaan mahdollisimman pitkälti urheilijoiden itsensä suunnittelemien aiheiden ja harjoitusten pohjalta. Samalla muistutetaan urheilijoita usein havainnoimaan omaa tunnetilaa ja sitä, miten harjoittelu vaikuttaa tunteisiin: onnistuuko halutun tunnetilan säilyttäminen.
- Kun urheilijat ovat harjaantuneet saavuttamaan tietynlaisen toiminnan ja tekemisen avulla haluttuja tunnetiloja, harjoitetta voidaan vaikeuttaa siten, että harjoituksessa tehdäänkin sellaisia asioita, jotka eivät niin helposti johda suoraan halutun tunnetilan säilymiseen, vaan urheilijat joutuvat tekemään enemmän työtä tunteidensa hyväksi esimerkiksi pysyäkseen harjoituksissa hyväntuulisina ja iloisina.
- Jälkikäteen keskustellaan aina siitä, mitä urheilijat ovat havainnoineet ja miten tunnetilaan pääseminen ja siinä pysyminen ovat onnistuneet.
TUNNEHARJOITE 4: Samoja suorituksia erilaisissa tunnetiloissa
- Harjoitteessa havainnoidaan, miten oma tunnetila vaikuttaa suorituksiin.
- Valmentajan ohjeiden mukaisesti urheilijat suorittavat samoja suorituksia erilaisissa tunnetiloissa.
- Jokin harjoitusosio toteutetaan esimerkiksi ensin pyrkien iloiseen mielentilaan. Sen jälkeen tehdään sama osio uudelleen niin, että urheilijat pyrkivät sen aikana surulliseen mielentilaan.
- Jälkikäteen arvioidaan, tuntuivatko suoritus ja suorituskyky erilaisilta eri tunnetiloissa.
- Pohditaan vähitellen, minkälaiset tunteet sopivat itselle parhaiten erilaisiin suoritustilanteisiin.
Voit huomata kuinka:
- Tunnetaitojen harjoittelusta tulee arkipäiväisempää ja tutumpaa.
- Urheilijoiden itsetuntemus lisääntyy koskien heidän kokemiaan tunteita ja niiden merkityksiä suorituskyvylle ja urheilijalle itselleen muutenkin.
- Urheilijat kiinnostuvat siitä, minkälaiset tunnetilat ovat heille hyviä, jotta harjoittelu on laadukasta.
Harjoitteen lyhyt kuvaus:
Tavoitteena on harjoitella kykyä saavuttaa tietoisesti erilaisia tunnetiloja, kykyä säilyttää haluttu tunnetila ja taitoja tunnistaa ja nimetä tunteita, jotka auttavat itseä harjoittelemaan laadukkaasti.
Harjoite sisältää neljä erilaista tunneharjoitusta, joita voidaan toistaa yhä uudelleen osana lajiharjoituksia.
Pohdiskele ja vastaa alla oleviin kysymyksiin saadaksesi harjoittelusta jatkossakin maksimaalisen hyödyn ja kerrataksesi, mitä olet saanut:
Minkälaisia myönteisiä vaikutuksia olet huomannut harjoitteen toteuttamisen tuloksena itsessäsi tai valmennettavissasi?
Ota pohdinnoissasi huomioon tekemienne toistojen määrä – oletteko kokeilleet vasta ensimmäisen tai muutaman kerran, vai oletteko jo päässeet tarkastelemaan vaikutuksia ja tuloksia pidemmällä ajalla, kymmenien toistojen jälkeen?
Miten voit hyödyntää tätä harjoitetta jatkossa? Jatkatko samalla tavoin tai voitko kenties muuntaa sitä vielä enemmän juuri omaan valmennustapahtumaasi tai lajiisi soveltuvaksi?