Harjoittelun jaksottaminen

Tässä harjoitteessa pohditaan, milloin kannattaa harjoitella mitäkin psyykkistä ominaisuutta tai taitoa.

Tavoitteet

  • Tavoitteena on suunnitella, milloin harjoitellaan mitäkin psyykkistä taitoa, jotta onnistuminen kriittisinä hetkinä on todennäköisintä.
  • Tavoitteena on myös varmistaa, että jonkin psyykkisen taidon harjoittelu ei jäisi viime tinkaan ja että harjoittelu säilyy mielenkiintoisena tukien motivaatiota.

Myös psyykkisen harjoittelun, eli psykologisten ominaisuuksien ja taitojen kehittäminen, vaatii suunnittelua ja seurantaa - taitavalla tavoitteenasettelulla ja ohjelmoinnilla kehittyminen tapahtuu optimaalisesti.

Suoritusohjeet

  • Taulukossa on ehdotettu psyykkisen harjoittelun teemoja kolmelle erilaiselle harjoittelu- ja työskentelyjaksolle.
  • Pohdi, miten omassa tilanteessasi harjoittelu ja työskentely jaksottuvat. Kuinka paljon on aikaa kullekin jaksolle, ja kuinka monta kertaa esimerkiksi vuoden aikana erilaiset jaksot vuorottelevat?
  • Vuosien mittaan teemat voivat vaihdella taulukossa esitetyn mukaisesti harjoittelun painotuksen vaihtuessa. Teemat ja aiheet nousevat työskentelyn keskiöön aina uudelleen yhä vaikeutuvin, yksilöllisin tavoittein.
  • Mihin sijoittaisit mahdolliset muut, taulukosta puuttuvat teemat ja otsikot, joita ajattelet, että haluat harjoittaa työskentely-,harjoittelu- ja kriittisten suorituskausien vaihdellessa?
  • Mitkä kaudet tarjoavat sinun tilanteessasi eniten oikeanlaisia harjoitusmahdollisuuksia haluttujen taitojen kehittymiseksi?
  • Milloin haluttua ominaisuutta tai taitoa on harjoitettava ja toistettava, jotta jäää riittävästi aikaa varmistaa osaaminen ennen kriittisiä hetkiä? Muun muassa suoritusjännityksen säätelyn harjoittelu on lähes aina hyvä aloittaa jo perusharjoittelun kaudella.

Psyykkisen harjoittelun teemojen jakaminen työskentelyn erilaisiin jaksoihin:

 

Perustaitojen ja ominaisuuksien harjoittaminen
  • Kaikenlainen itsetuntemuksen kehittäminen keskusteluin ja harjoituksin
  • Itsetunnon ja monipuolisen identiteetin rakentaminen
  • Vuorovaikutustaitojen kehittäminen
  • Ilmapiirin ja ryhmän yhtenäisyyden kehittäminen
  • Tunteiden hyväksymisen ja säätelyn taidot;
  • Motivaation ylläpitäminen
  • Tavoitteenasettelun perustekniikka ja vuosisuunnittelu
  • Tutustuminen omaan paineen kokemukseen ja sen säätelyn taitoihin
  • Optimaalisten suoritusolotilojen tarkkailu
  • Valmistautumisrutiinien tarkistaminen tai suunnittelu
  • Mielikuvaharjoittelun tekniikka
  • Itsepuheen tunnistaminen ja tarvittavan korjaamisen suunnittelu
  • Tarkkaavaisuuden ja vireystilan säätelyn perustaidot, kuten rentoutuminen ja hengitys
  • Keskittymiskyvyn perusharjoittelu
  • Tietoisuustaidot ja fyysisen ja psyykkisen palautumisen varmistaminen
Valmistava harjoittelu
  • Valmistautumisrutiinien toistaminen
  • Lyhyen tähtäimen (viikko- ja päivä) tavoitteenasettelun hyödyntäminen
  • Poikkeustilanteisiin varautuminen
  • Paineen alaisten suoritusten toistaminen
  • Stressin säätely ja tarkoituksenmukaisten coping-keinojen ylläpitäminen paineen alla
  • Perspektiivin ja perustehtävän toteuttamisen säilyminen
  • Korjatun itsepuheen vakiinnuttaminen haastavissakin tilanteissa
  • Keskittymisen avaintekijöiden tarkastelu, automaation varmistaminen ja huomion suuntaamisen tarkistaminen
  • Nopeiden rauhoittumis-, virittymis- ja rentoutumismenetelmien toimivuuden varmistaminen
Kriittisten suoritusten ajanjakso
  • Huippusuoritustilan tietoinen toistaminen
  • Nollaaminen
  • Itseluottamuksen tietoinen ylläpitäminen ja nostaminen
  • Resilienssin ja henkisen vahvuuden vahvistaminen
  • Perspektiivin ja myönteisten kokemusten säilymisen varmistaminen
  • Suoriutumista tukevan vuorovaikutuksen tarkastelu ja tietoinen toteuttaminen painetilanteissa
  • Kriittisten suoritusten analysointi
  • Tavoitteenasettelun tarkistaminen